Putinin kaalipiirakka

K-kaupassa myytiin toissapäivänä halvalla Putin-voita ja Stockmannilla puolestaan Putin-juustoja. Aina kun halvalla saa, niin tuppaan ostamaan. Nyt pitäisi vielä selvittää ovatko mokomat hyviä, joten mikäs sen parempi ratkaisu kuin yhdistää ainekset johonkin sopivaan reseptiin. Teema syntyi kuin itsestään, sillä mikä olisi venäläisempää kuin kunnon, rehellinen kaalipiirakka.

Vaikka Venäjän tuontipakotteet ovat yhtä suolaisia kuin aikoinaan Berjozkan edessä trokattujen sukkahousujen hinta, niin venäläinen voi on aina suolatonta, joten kannattaa lisätä suolaa vähän reilummin taikinaan.

Aloitetaan luomalla Äiti-Venäjä, jolla tarkoitan tietenkin rahkavoitaikinaa, joka toimii pohjana kaikelle.

Rahkavoitaikina

250 g purkki maitorahkaa
200 g paketillinen huoneenlämpöistä Putin-voita (säästä nokare myöhemmäksi)
4-5 dl vehnäjauhoja
½ dl vehnäleseitä (on hyvä että kansalaisen suoli toimii)
2 tl leivinjauhetta
1 tl sokeria
2 tl suolaa

Anna Putin-voin hieman lämmähtää pöydällä, jottei se olisi aivan niin kankeaa. Tämä voi tietenkin olla hankalaa, koska Putin-voi on luonteeltaan kylmää ja kovaa, mutta varsinkin auringonpaiste saattaa auttaa, se piristää yleensä paatuneintakin voipakettia kuin nuoria kolhoosilaisia aikanaan Gelendzhikin rannalla. Odotellessasi UV-säteiden vaikutusta, voit sekoittaa kuivat aineet keskenään. Kun voi on sopivan lötköä, lisää siihen rahka ja sen jälkeen kuiva-aineseos. Sekoita tasaiseksi, mutta älä vaivaa taikinaa, vaikka kuinka mielesi tekisi. Vaivaantunut Putin-taikina ei käyttäydy kuten sen toivoisi käyttäytyvän, vaan voi aiheuttaa ikäviä yllätyksiä. Pyöritä taikina lopulta palloksi ja laita kylmään noin tunnin ajaksi (ns. cooling off period).

Tässä välissä luomme täytteen, eli kansallisen, kulttuurisen ja etnisen identiteetin, a.k.a. sisällön Äiti-Venäjälle. Vaikka haluammekin täytteelle vahvasti symbolisen ja yhtenäisen kulttuuriperinnön, pitäydytään kuitenkin avoimessa glasnostin hengessä ja pyritään siihen ettei sisältö olisi turhan homogeeninen.

Täyte

500 g keräkaalia
1 iso sipuli
1 venäläinen maustekurkku (jos olet konsolidatiivinen luonne ja tykkäät eksyä detaljeihin, voit myös vaihtoehtoisesti käyttää amerikkalaista, kylmän sodan maustekurkkua)
4-6 valkosipulinkynttä
2 dl Ayvar-tahnaa
120 g purkki smetanaa
2 dl kuohukermaa
2 munaa
2 tl omenaviinietikkaa, väkiviinaetikkaa tai vodkaa (valitse haluamasi slaavilaisuuden aste)
1 tl suolaa
2 tl meiramia
1 tl paprikajauhetta (paahdettua jos on)
ripaus mustapippuria

Pinnalle

Putin-juustoa raastettuna

Aloita suikaloimalla kaali ja sipuli. Kuullota suikaleita hetken kattilassa Putin-voissa, lisää hieman vettä ja halutessasi liemikuutio tai loraus fondia. Anna hautua miedolla lämmöllä viitisentoista minuuttia, jonka jälkeen lisää sipuli ja anna hautua vielä viitisen minuuttia. Putin-piirakan täytteen kannattaa antaa hautua omassa liemessään hyvä tovi. Anna aromien täyttää koko keittiösi ja kuvittele että istut pienen, vaatimattoman datshasi rappusilla kuunnellen Šostakovitšin neljättä sinfoniaa vanhasta gramofonista. Jos et ole kiinnostunut maalaisromantiikasta tai siitä mikä oli Stalinin mielestä epäsoveliasta musiikkia, voit toki kuvitella istuvasi jonkun oligarkin kultaisella wc-pöntöllä, jonka vieressä olevasta, timantein koristellusta Gazpromin liikelahjaradiosta raikaa Alla Pugatshovan uusin, mutta en tiedä sopiiko kaalin tuoksu tuohon mielenmaisemaan yhtä kotoisasti.

Kun heräät mielikuvamatkaltasi, voit alkaa paloittelemaan venäläistä (tai amerikkalaista) suolakurkkuasi ja raastamaan Putin-juustoa. Muista raastaa juustoa vakaalla kädellä vaikka se pistäisi vastaan. Putin-juusto on koulutettu kestämään KGB:n ja CIA:n kakkostason vakoojakoulutuksen interrogaatiot, joten sinulla voi olla edessäsi kova työ. Korruptioon taipuvaisena juustona, Putin-juustoa voi toki myös koittaa lahjoa lupaamalla sille vodkaa tai maailman suurimman kalan. What ever works.

Kun olet saanut juuston raastettua, kaada jäähtyneestä kaalisipuliseoksesta mahdollinen ylimääräinen neste pois ja sekoita joukkoon muut ainekset sekä mausteet. Valkosipulia on tässä ohjeessa reilusti koska mielestäni kaikkien pitää haista vähintään Ala-Tunguskan varrella asuvalta Siperian tataarilta syötyään Putinin kaalipiirakkaa. Valkosipuli myös karkottaa vampyyrit ja suojaa flunssalta, joten sitä ei voi koskaan olla liikaa.

Jos ihmettelet miksi ohjeessa on käytetty Ayvar-tahnaa, joka ei suinkaan ole venäläistä, vaan serbialaista alkuperältään, on syynä se, että Ayvar nyt vain sopii tähän. Ehkä se on putinismia, ehkä vain suoraa jatkumoa sille että yksi Belgradin hienoimmista hotelleista on nimeltään Hotel Moskva. Maxim Gorkykin on yöpynyt Moskvassa ja olen varma että hän olisi pitänyt Putinin kaalipiirakasta jos se vain olisi esitelty hänelle marxilaisena humble pie:na.

Kun täyte on valmis ja juusto raastettu, on aika palata taikinan kimppuun. Ota taikinapallo kylmästä. Voit tässä vaiheessa kuvitella (optional, ei pasifisteille) että se on Putinin pää ja mäsäyttää palloa kerran kunnolla nyrkillä, jotta saat siitä tasaisemman ja tahtoosi mukautuvamman. Litistä pää mahdollisimman hyvin, haluamme että taikina asettuu paikoilleen nätisti kuin Komsomolin propagandajuliste. Painele ja muotoile, jatka kevyttä päähierontaa kunnes olet levittänyt taikinan kaikkialle vuoan pohjalle ja reunoille. Muista kuitenkin maan rajat, vaikka suuruudenhullu Putin-taikina koittaisi kuinka puskea vuoan reunojen yli, survo se päättäväisesti takaisin ja näytä sille mitä tarkoittaa rajatilaloukkaus. Putin-taikina saattaa tarvita tästä useamman muistutuksen, joten ole sinnikäs.

Kun taikina on saatu levitettyä Karjalan kunnaita myöten joka kolkkaan, on aika kaataa päälle täyte. Tasoita päällisestä pois turhat Uralit ja Kaukasukset ja tee siitä lattana kuin Venäjän tasanko. Tämän jälkeen ripottele päälle reilu kerros raastettua Putin-juustoa varmoin, hegemonistisin ottein. Oikeanlainen ranneliike on tässä työvaiheessa erityisen tärkeä. Ikävä kyllä tätä piirakkaa ei voidella munalla, vaikka se Putin-piirakan heteronormatiivisiin oletuksiin sopisikin. Tähän piirakkaan sopii muna yhtä hyvin kuin köyhä babushka kahden ruplansa kanssa GUMiin.

 

Koska kukaan ei halua piirakkaa joka on kalvakka kuin kaimansa posket, tavoitteenamme on sulattaa Putin-juusto herkullisen tummankeltaiseksi. Paista siis piirakkaa 175 asteessa n. 40 minuuttia tai kunnes piirakan pinta muistuttaa mongolialaislapsia tarhan kevätretkellä Keltaisella merellä. Jos näyttää että Putin-juusto tummuu epätyypillisen tummaksi, peitä piirakka Roskosmoksen kosmonauttien hyväksymällä foliohatulla.

Seuraavaksi on aika kattaa pöytään koristesamovaari ja nimikoidut maatuskat. Jos sosiaalinen verkostosi on laaja, piirakkakesteihin kannattaa kutsua mukaan ainakin yksi homoseksuaali, yksi poliittinen toimittaja ja yksi ukrainalainen. Jos sosiaalinen verkostosi on eksentrisen suppea, kuten minulla, voit aina koittaa löytää yhden ja saman ihmisen joka on kaikkia kolmea.

Sitten ei muuta kuin Putinin kaalipiirakka pöytään, pullollinen Stolichnayaa pakkasesta ja ripaskaa tanssimaan.

Na Zdorovie – Hа здоровье!